Viisi vuotta sitten julkaisin ensimmäisen blogitekstini SINIn sivustolla. Siitä lähtien olen käsitellyt teksteissäni ajatuksiani ja kokemuksiani siivoushetkistä sekä jakanut vinkkejä eri tilanteisiin.
Nyt viiden vuoden merkkipaalun kunniaksi päätin kääntää katseen hetkeksi itseeni ja pohtia, millainen siivooja oikeastaan olen. Onko arki niin siistiä kuin välillä annan ymmärtää vai löytyykö kulissien takaa jotain ihan muuta? Tässä tulee rehellinen katsaus siivousarkeen, sellaisena kuin se meillä nykyisin kotona useimmiten näyttäytyy.
1. "Siivoaminen on minulle rentouttavaa."
Tämä pitää paikkansa – silloin kun kukaan ei ole kotona, musiikki soi ja aikaa on riittävästi. Useimmiten siivous tarkoittaa kuitenkin sitä, että imuri juuttuu sängyn alle, pentu pissaa lattialle, lelukasa siirtyy vain paikasta toiseen ja joku pyytää samalla välipalaa. Rentouttava hetki muuttuu helposti selviytymistehtäväksi.
2. "Imuroin säännöllisesti."
Meillä imuroinnista huolehtii nykyään robotti-imuri juuri siksi, että muuten se saattaisi jäädä tekemättä. Robotti kulkee kyllä omatoimisesti, mutta ei sekään täysin itsestään toimi. Ennen sen käynnistämistä joudun lähes poikkeuksetta pitämään päänsisäisen motivaatiopalaverin, jaksanko kerätä kaikki lattialle jääneet koiran- ja lastenlelut, piirustuspaperit ja satunnaiset vaatemytyt – vai annanko sen vain kiertää ne.
Kun en jaksa laittaa robottia pyörimään, rikkasetti pelastaa.
3. "Pidän puhtaista pinnoista."
Tämä on totta. Erityisesti silloin, kun ne on juuri pyyhitty. Käytännössä tietyt kohdat keittiössä ja vessassa saavat säännöllisesti huomiota, mutta toiset pinnat saattavat jäädä unohduksiin. Arjen keskellä silmä oppii suodattamaan sormenjäljet ovenpielissä ja leivänmuruset sohvatyynyjen välissä. Jos pinta ei tartu käteen eikä aiheuta hajuhaittoja, se pääsee usein jatkamaan elämäänsä rauhassa ainakin hetken aikaa.
4. "Hyvät siivousvälineet tekevät siivoamisesta helpompaa."
Täysin totta, kunhan ne löytyvät silloin kun niitä tarvitaan. Olen järjestänyt itselleni upean siivouskaapin, joka kuitenkin valitettavan usein näyttää tyhjemmältä kuin pitäisi. Joudun usein ensin etsimään kadonnutta suihkepulloa, mopin varsiosaa tai siivousliinaa, joka on jostain syystä päätynyt lasten leikkeihin. Hyvät välineet auttavat kyllä, kunhan ne ovat siellä missä pitääkin. SINIn valikoimasta löytyykin monta luottotuotetta, jotka ovat pelastaneet minut monesta pinteestä.
5. "Pyykinpesu on lempikotitöitäni."
Tykkään pyykinpesusta! Tai siis, lähinnä pidän koneen käynnistämisestä, raikkaan (ulkona kuivatetun) pyykin tuoksusta, joskus jopa pyykin kuivumaan ripustamisesta. Mutta siihenpä se lysti jääkin. Pyykkien lajittelu, viikkaus tai edes oikeaan huoneeseen kantaminen eivät ole vahvuuksiani. Puhtaiden pyykkien vuoret ovat kodissamme niin vakiintuneita, että niillä voisi olla omat postinumerot.
Forma-kuivausteline kantaa isommatkin pyykkivuoret.
6. ”Rakastan rutiineja.”
Rutiinit ovat minulle arjen pelastus, joka pitää kodin siisteyden lähes itsestään yllä. Ainakin teoriassa. Todellisuus on kuitenkin se, että välillä siivousrutiineista kiinni pitäminen tuntuu siltä kuin yrittäisi kävellä kesäsandaaleilla jäällä – tasapainoilu sujuu hetken, kunnes liukastun ja matkan jatkaminen tuntuu vaikealta. Niinä hetkinä armollisuus itseä kohtaan on kullanarvoista.
Näiden viiden vuoden aikana olen kirjoittanut paljon siivouksesta, jakanut vinkkejä ja pohtinut arjen sujuvuutta. Olen samalla oppinut hyväksymään sen, että siivous on jatkuvaa tasapainoilua jaksamisen, ajan ja erilaisten elämänvaiheiden välillä.
Jos tunnistit jonkin näistä kohdista omasta arjestasi, et ole yksin. Siivous kuuluu elämään eikä elämä ole koskaan täysin siistiä. 😊
-Taija